Luokitus
Q: Sopiiko BY-Vähähiilisyysluokitus® kuitubetoneille?
A: Toistaiseksi kuitubetoneille ei suositella GWP-vaatimuksen asettamista. Kuitujen käyttö vaatii usein muutoksia betonin koostumukseen, muun muassa sementin määrään ja maksimiraekokoon, jolloin jopa GWP.REF ™ -luokan saavuttaminen voi olla vaikeaa. Kuitubetoneille ei toistaiseksi ole omaa luokkaansa, mutta jatkossa sellainen voidaan määrittää, mikäli se nähdään tarpeelliseksi.
Vähähiilisten betonien työmaakäyttö
Q:Mikä on suurin ero tavallisten ja vähähiilisten betoneiden välillä?
A: Vähähiilisyys toteutetaan vähentämällä betonista portlandsementin osuutta ja korvaamalla sitä seosaineilla tai käyttämällä sementtitehtaalla valmiiksi seostettua sementtiä. Seostuksen aiheuttama suurin ero ns tavallisiin betoneihin verrattuna on betonin lujuudenkehityksen hidastuminen. Tämä tulee ottaa huomioon vähähiilisten betonien betonointisuunnitelmien teossa, hyödyntäen valmisbetonitoimittajan asiantuntemusta.
Erot korostuu riippuen vähähiilisyysluokista. Ensimmäiset vähähiilisyysluokat (esim. GWP.85™ ) ei juurikaan vaikuta vähähiilisen betonin käyttäytymiseen. Äärimmäisissä päästöluokissa (GWP:55 +™ ) betonin lujuudenkehitys on selvästi hitaampaa ja työstettävyys voi olla normaalia betonia huonompi.
Q: Mihin rakenteisiin vähähiilistä betonia suositellaan?
A: Vähähiiliset betonit sopivat erityisen hyvin massiivisiin rakenteisiin, sillä ne tuottavat yleensä tavallisia betoneita vähemmän lämpöä ja siten massiivissa rakenteissa pienentävät halkeiluriskiä.
Kun tavoitellaan koko rakennuksen hiilipäästön pienentämistä, kannattaa vähähiilisiä betoneita valita niihin rakenteisiin, joiden betonimäärät ovat isoja. Silloin päästöjä saadaan leikattua eniten. Vähähiilisten betonien käyttöä helpottaa myös, mikäli rakenteisiin ei kohdistu vaativia rasitusluokkia.
Q: Voiko vähähiilistä betonia käyttää seiniin, pilareihin tai muihin pystyrakenteisiin?
A: Kyllä voi. Vähähiiliset betonit sopivat erityisesti sisäseiniin, joissa ei ole vaativia rasitusluokkia. Näissä voidaan yleensä käyttää tiukempia GWP -luokkia kuin ulkoseinissä, joissa säilyvyysvaatimuksista riippuen voidaan kuitenkin myös käyttää vähähiilistä betonia. Mikäli seinä- tai muita pystyvaluja suunnitellaan tehtäväksi viileään vuodenaikaan, on suositeltavaa varautua eristettyihin tai lämmitettäviin muotteihin.
Q: Onko talvibetonointimenetelmät samoja kuin normaaleilla betoneilla?
A: Samoja menetelmiä voidaan käyttää. Vähähiilisiä betoneita käytettäessä on kuitenkin huomattava, että talvibetonointimenetelmät tulee ottaa käyttöön jo lämpimämmissä olosuhteissa kuin tavallisia betoneita käytettäessä ja jatkaa niitä, kunnes ulkolämpötilat ovat taas riittävän lämpimät. Betonin nopea jäähtyminen pyritään estämään valetun rakenteen nopealla suojauksella.
Q: Mihin rakenteisiin vähähiilistä betonia ei suositella?
A: Pienivolyymisissä valuissa ja rakenteissa, joissa on ohuita poikkileikkauksia voi lujuudenkehityksen hidastuminen (erityisesti viileässä) korostua eikä näissä myöskään ole isoa päästövähennyspotentiaalia. Esimerkkejä tällaisista rakenteista ovat saumat ja ohuet laatat ja hoikat pilarit.
Q: Onko vähähiilisten betonien säänkestävyys yhtä hyvä kuin tavanomaisten betonien?
A: Vähähiiliset betonit täyttävät samat säilyvyysvaatimukset kuin tavanomaisetkin betonit. Masuunikuona heikentää kuitenkin jonkin verran betonin pakkassuolakestävyyttä, mistä syystä suolapakkasrasitetuissa betoneissa (rasitusluokat XF2 ja XF4 sekä P-lukubetonit) ei päästä kovin alhaisiin vähähiilisyysluokkiin
Q: Millainen on vähähiilisten valmisbetonien saatavuus?
A: Lievempien vähähiilisyysluokkien betoneita (GWP.85™ ja GWP.70™ ) on todennäköisesti saatavilla varsin yleisesti. Luokkien GWP.55™ ja erityisesti GWP.40™ betonit ovat alkuvaiheessa projektikohtaisesti räätälöityjä tuotteita, joiden toimittamisesta kannattaa sopia hyvissä ajoin etukäteen.
Q: Miten vähähiilisyysvaatimuksia kannattaa kirjata suunnitelmiin?
A: Suunnittelijan määrätessä vähähiilisyysluokan vaatimus on mielekästä kirjata betonin lujuusluokkamerkinnän yhteyteen rakenneosittain. Silloin voidaan valita kuhunkin rakennetyyppiin mielekäs vähähiilisyysluokka. Jos vähähiilisyysluokasta päätetään projektitasolla, samaa vähähiilisyysluokkaa ei useinkaan kannata edellyttää kaikelta betonilta. Sen sijaan kannattaa asettaa vaatimus, jossa tietty vähähiilisyysluokka täyttyy betonirakenteissa keskimäärin, painotettuna rakenneosien tilavuuksilla. Tällöin vähähiilisyysvaatimukset voidaan kohdentaa tiukempina niihin rakenteisiin, joiden volyymi on suurempi ja jossa se on helpompi toteuttaa. Vastaavasti pienimittakaavaiset valut kuten saumabetonoinnit on mahdollista toteuttaa nopeammin kovettuvilla, runsashiilisemmillä betoneilla, sen vaikuttamatta haitallisesti kokonaisuuteen.
Q: Koskeeko sama luokitus ja raja-arvot sekä valmisbetonia että betonielementtejä?
A: Kesäkuussa 2022 julkaistu luokitus koskee yksinomaan valmisbetonia. Betonielementeissä käytettävien betonien koostumukset eroaa joiltakin osin vastaavan lujuusluokan valmisbetonista, joten valmisbetonien raja-arvoja ei voi sellaisenaan soveltaa betonielementeille. Betonielementeille tullaan julkaisemaan omat vähähiilisyysluokat loppuvuoden 2023 aikana. Betonielementtien luokitusarvot tulevat koskemaan vain elementeissä käytettävää betonia, ei esimerkiksi raudoitusta, teräsosia tai lämmöneristeitä, koska jälkimmäisiin ei valmistajalla juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa, toisin kuin betonin vähähiilisyyteen.
Q: Onko muita keinoja betonin CO2 – päästöjen alentamiseen?
A: Betonin CO2 -päästöjä voidaan vähentää kaikilla keinoilla, joilla voidaan pienentää seostamattoman sementin määrää betonissa tai optimoimalla rakenteen mittoja. Sementin määrää betonissa voidaan vähentää esimerkiksi valitsemalla betonille 91 vrk:n laadunarvosteluikä 28 vrk sijasta tai käyttämällä betonissa suurempaa maksimiraekokoa tai jäykempää betonimassaa, tällöin tulee kuitenkin ottaa huomioon betonin siirron ja betonitöiden asettamat vaatimukset. Rakenteiden optimoinnissa puolestaan tulee tarkastella betonin lujuuden kasvattamisen ja rakenteiden mittojen pienentämisen välistä riippuvuutta, sillä betonin lujuuden nosto lisää myös CO2 -päästöjä.
Q: Miten vähähiilisyys merkitään betonin tuotetietoihin?
A: Betonin merkinnässä ja tilauksessa, betonin ominaisuudet ilmoitetaan, kuten normaalilla betonilla, mutta lisäksi mainitaan GWP -luokka: Esim. C30/37, S3, #16 – XC3,4, XF1 – 50 v – GWP.85™
Q: Vaikuttaako vähähiilisyys betonin jälkihoitovaatimuksiin?
A: Vähähiilisen betonin hitaamman lujuudenkehityksen vuoksi jälkihoito on erityisen tärkeätä ja yleensä pitempikestoista. Myös nopea ja huolellinen suojaaminen jäähtymiseltä on tärkeätä. Tarvittaessa, erityisesti viileissä olosuhteissa myös rakenteen lämpötilan mittaus ja siihen perustuva lujuuden arviointi on tärkeätä.
Laskuri
Q: Näkevätkö muut laskurin käyttäjät laskurissa olevat laskelmani?
A: Vain saman yrityksen muut mahdolliset käyttäjät näkevät kaikki yrityksen tilillä olevat laskelmat.
Q: En pysty tulostamaan raporttia, miksi?
A: Tehtaan tietoihin ei ole lisätty varmennustodistuksen ja /tai vähähiilisyyssertifikaatin numeroa.
Q: Raportissa on esitetty sen voimassaoloaika. Mikä sen määrittää?
A: Luokituksen teon yhteydessä on sovittu, että BY-Vähähiilisyyslaskurin raportit ovat voimassa 2 vuotta, jonka jälkeen laskelma pitää uusia. Näin halutaan varmistaa, että käytettyjen raaka-aineiden ominaisarvot ovat tuoreita ja kokonaispäästöarvot ajantasaisia.
Q: Laskelman poistaminen vaatii, että kenttään kirjoittaa POISTA. Miksi tämä on tehty näin vaikeaksi?
A: Laskelmaa, josta on tulostettu raportti ei voi enää muuttaa. Raporttien poistaminen vahingossa on haluttu estää siten, että niiden laskelmien poistaminen, joista raportti on jo tehty, ei onnistu yhdellä klikkauksella.
Q: Syötetyn reseptin tilavuus on liian suuri enkä pysty tulostamaan raporttia, miksi?
A: Ilmamäärä on merkitty laskuriin väärässä muodossa. 2% pitää merkitä 0,02.