VÄHÄHIILINEN BETONI

Rakenteen perustiedot:
Rakenne	Antura, L500 x K300 mm
Lujuusluokka	C30/37
Rasitusluokat	XC3 XC4
Suunnittelukäyttöikä	100 v

Esimerkkisuhteitus

Laskentaoletukset

Laskelmat pitää tarkistaa aina kohdekohtaisilla laskelmilla
Muottijärjestelmä, muottimateriaalina vaneri 18 mm
Yläpinta peitetään muovilla (lämmin) tai routamatolla (viileä ja kylmä) valun jälkeen
”Lämmitetty” tarkoittaa että betonin lämpötila on +25 °C ja rakenteessa on lisäksi lämpölangat

Kunkin GWP-luokan lujuudenkehitys eri olosuhteissa

Lämmin: Betoni: +20 °C, ilma: +15 °C Viileä: Betoni: +15 °C, ilma: +10 °C Kylmä: Betoni: +15 °C, Ilma: +5 °C

Suositeltava vähimmäisjälkihoitoaika

Jälkihoidon tarkoituksena on aikaansaada olosuhteet, joissa valettu rakenne kovettuu moitteettomasti saavuttaen suunnitellun loppulujuuden ja muut betonin tavoitteeksi asetetut ominaisuudet. Jälkihoidolla muun muassa estetään betonin pinnan liian nopea kuivuminen ja siten varmistaa betonin lujuudenkehitys sekä pinnan mahdollisimman vähäinen halkeilu.

Jälkihoito voidaan standardin ”SFS-EN 13670 Betonirakenteiden toteutus” mukaan lopettaa rasitusluokissa X0 ja XC1, kun betoni on saavuttanut 50 % ja muissa kuin XF2 ja XF4 rasitusluokissa 70 % nimellislujuudestaan. Rakenteita, jotka kuuluvat rasitusluokkiin XF2 ja XF4 tai joilta edellytetään erityistä kulutuskestävyyttä, tulee jälkihoitaa, kunnes betoni on saavuttanut 80 % nimellislujuudestaan.

Jälkihoidon merkitys kasvaa ja kesto pitenee, kun käytetään hitaasti kovettuvia, seostettuja vähähiilisiä betonilaatuja. Betonin lujuudenkehitystä seurataan lämpötilamittauksella, jonka perusteella saadaan laskennallista arviota todenmukaisempi käsitys lujuudenkehityksestä työmaan olosuhteissa. Betonin lämpötila mitataan oletettavasti rakenteen kylmimmästä osasta, jossa hydrataatio etenee hitaimmin.

Valittaessa massiivisten rakenteiden jälkihoitotapaa tulee ottaa huomioon sen mahdollinen vaikutus betonirakenteen lämpötiloihin, lämpötilaeroihin ja lujuuteen.